Kuhanistutusta Kokemäenjoella

(Kuvat: Paavo Suominen)

 

Kalakantojen hoito

Kokemäenjoen voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla tapahtuvan kalakantojen hoidon tavoitteena on elinvoimainen, luontaisesti lisääntyvä ja myös lohikaloja käsittävä kalasto, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti jokialueella ja meressä. Varojen käytöllä pyritään kompensoimaan voimalaitosten aiheuttamaa kalataloudellista haittaa.

 

Kalakantojen hoito tapahtuu hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitosuunnitelman tavoitteena on ohjata Kokemäenjoen uoman neljälle voimalaitokselle ja Melon voimalaitokselle määrättyjen kalatalousmaksuvarojen käyttö kala- ja rapukantojen sekä kalastuksen kannalta mahdollisimman hyödyllisellä tavalla. 

 

Voimalaitosrakentamisesta aiheutuneet vahingot kohdistuvat erityisesti Kokemäenjoen vaelluskalakantoihin. Tästä syystä voimalaitosten kalatalousmaksuvarojen käytössä on pääpaino vaelluskalakantojen hoidossa. Kokemäenjoen alueella on käytettävissä myös jätevesikuormittajien kalatalousmaksuvaroja, jotka soveltuvat paikallisille kala- ja rapukannoille aiheutuneiden vahinkojen kompensointiin. Hoitotoimenpiteet sisältävät kala- ja rapuistutuksia ja vaelluskalojen poikastuotantoalueiden kunnostuksia. Lisäksi varoilla tehdään kalakantojen hoitoa tukevia suunnitelmia ja selvityksiä. Istutusten osuus kalatalousmaksuvaroista on 85 % ja muihin hoitotoimiin on varattu 15 % varoista.

 

Voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla on istutettu merilohia, taimenia, kirjolohia, harjuksia, vaellussiikoja, kuhia ja ankeriaita. Lisäksi Harjavallan padon alapuolelta pyydettyjä nahkiaisia on siirretty Harjavallan ja Kolsin väliseen patoaltaaseen sekä Punkalaitumenjokeen. Kalatalousmaksuvaroja on käytetty vuosina 2006 – 2010 kalaistutuksiin noin 560 000 euroa. Vuosina 2006 – 2010 on istutettu kappalemääräisesti eniten vaellussiikoja ja kuhia. Eniten varoja, 40 %, on käytetty taimenistutuksiin.

 

Hoitotoimia varten Kokemäenjoki on jaettu viiteen alueeseen. Jokaisella alueelle on tehty oma istutussuunnitelma, joka tukee alueen kalakantojen hoitoa ja kompensoi voimalaitosten aiheuttaa haittaa kalastolle. Kokemäenjoen alaosassa tärkein istutuslajit ovat vaellussiika ja merilohi. Harjavallan voimalaitoksen yläpuolisella alueella painopistelajina on kirjolohi ja Äetsän voimalaitoksen yläpuolella järvitaimen. Täplärapuja istutetaan Harjavallan ja Äetsän väliselle alueelle.

 

Hoitotoimet sisältävät myös virtavesien kalataloudellisia kunnostuksia. Tavoitteena on parantaa voimalaitosrakentamisesta kärsineiden vaelluskalakantojen elinympäristöjä ja poikastuotantoalueita. Voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla on kunnostettu mm. Loimijoen alaosa, Harjuunpäänjokea ja Kourajokea.

 

Lisätietoja:

- Kokemäenjoen kalakantojen hoitosuunnitelman toteutus vuosina 2006–2010 ja ehdotus suunnitelmaksi vuosille 2011 – 2015 (PDF-tiedosto)

- Kokemäenjoen hoitosuunnitelma vuosiksi 2006 – 2010 (PDF-tiedosto)

 

Palvelun toteutus: JPmedia