Harjavallan voimalaitos

Pirilänkoskeen rakennettiin vuosina 1937–1939 Harjavallan voimalaitos. Sitä varten padottiin useita pieniä putouksia Havingankosken ja Pirilänkosken välillä, jolloin koskiosuus muuttui patoaltaaksi. Harjavalta on koneteholtaan (73 MW) ja energian tuotannoltaan (400 GWh) yhä yksi maamme suurimmista vesivoimalaitoksista.

 

Harjavallan voimalaitoksen putouskorkeus on 26,5 metriä, rakennusvirtaama 360 m3/s ja keskivirtaama 230 m3/s. Laitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut 300 m3/s luokkaa. Joskus virtaama on katkaistu kokonaan. Vuosien väliset erot virtaamassa ovat suuria. Vedenpinnan korkeuden vuosittainen vaihtelu laitoksen alapuolella on ollut 3-3,5 metriä. Voimalaitoksen alapuolella vuorokautinen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 1,5-2 metriä ja viikkovaihtelu noin kahden metrin luokkaa.

 

Harjavallan voimalaitoksen alapuolella Kokemäenjoen vapaan osan pituus on 36 km. Alueella on kaksi kivikkoista koskea Ruskilankoski ja Arantilantilankoski. Koskien yhteinen pudotuskorkeus on 1,5 metriä. Joen rantatörmät ovat voimalaitoksen ja Ulvilan välillä monin paikoin jyrkkiä. Porissa joki muodostaa neljä rinnakkaista uomaa, jotka yhtyvät ennen joen suistoa.

 

 

Näkymä Harjavallan padolta (Kuva: Leena Rannikko)

Palvelun toteutus: JPmedia