Siirry sisältöön

Kokemäenjoki on yksi
Suomen merkittävimmistä jokivesistöistä

Kalasto ja kalastus

Kokemäenjoki sivu-uomineen samoin kuin Rauta- ja Kulovesi ovat monipuolisia kalavesiä. Aikoinaan Kokemäenjoki on ollut Etelä-Suomen tuottoisimpia vaelluskalajokia. Merestä on nousut kudulle lohi, meritaimen, vaellussiika, ankerias ja nahkiainen.

Vaelluskalakantojen heikkeneminen alkoi jo 1800-luvun lopulla ja voimalaitoksen rakentaminen 1900-luvun alkupuoliskon aikana esti lopullisesti vaelluskalojen pääsyn lisääntymisalueille. Säännöstelytoiminta on muuttanut myös virtaama- ja vedenkorkeusoloja. Lisäksi vesistön tila huononi, ja 1970-luvulla joen tila oli jo niin huono, että kalakantojen hoito nähtiin kannattamattomaksi.

 

Nykyisin Kokemäenjoen samoin kuin Rauta- ja Kuloveden tila on vähintään tyydyttävä tai hyvä. Vesialueen saalislajistoon kuuluvat mm. taimen, harjus, siika, kirjolohi, hauki, toutain ja kuha. Rauta- ja Kulovesi tunnetaan hyvinä kuhavesinä ja Kuloveden pohjoisosassa sijaitseva Siuronkoski hyvänä toutaimen kalastuspaikkana.

  • Arantilan antia  (Kuva: Kimmo Puosi)
Arantilan antia (Kuva: Kimmo Puosi)

Kokemäenjoen veden laadun parantuessa kalakantojen hoidon mahdollisuudet ovat oleellisesti muuttuneet. Jokeen tehdään vuosittain kalaistutuksia. Eniten määrällisesti istutetaan vaellussiikoja ja kuhia ja rahallisesti eniten kirjolohia ja vaellussiikoja. Muita istutuslajeja ovat olleet lohi, taimen ja harjus. Lisäksi patojen yli on siirretty nahkiaisia. Kalaistutuksia tehdään jätevesikuormittajille ja voimalaitoksille ympäristöluvissa määrätyillä kalanhoitomaksuvaroilla.

 

Kalatalousalueet:

- Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue

- Kokemäen kalatalousalue

- Porin kalatalousalue

 

Kalastuspaikkoja:

Nakkilankosket

Siuronkoski

  • Tynin lohisaalista  (Kuva: Lasse Pauhe)
Tynin lohisaalista (Kuva: Lasse Pauhe)

Copyright Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus  |  Tietosuojaseloste  |  Ota yhteyttä  |  Palvelun toteutus: JPmedia

Evästeet