Tiedotteet

Kokemäenjoki on aikoinaan ollut merkittävä vaelluskalajoki. Sen koski- ja virtapaikoissa ovat lisääntyneet lohi, taimen ja vaellussiika sekä nahkiainen. Joen voimalaitospatojen rakentamisen vuoksi vaelluskalojen ja nahkiaisen nousu näiden lajien kutualueille jokeen on estynyt ja joen arvokalakannat ja nahkiaiskannat ovat heikentyneet tai tuhoutuneet kokonaan. Perkausten, tukkien uiton, säännöstelyn ja jätevesipäästöjen vuoksi joen kalataloudellinen merkitys on vähentynyt.

Vuoden 2020 kalaistutukset toteutettiin Kokemäenjoen hoitosuunnitelman, jossa on linjattu joen voimalaitosten kalatalousmaksujen käyttö, mukaisesti. Järvitaimenen mätiä istutettiin jo keväällä yhteensä 26 200 kpl Kikkelän ja Rautajokeen, jotka laskevat Kuloveteen.

Tämä saavutettavuusseloste koskee Kokemäenjoki www.kokemaenjoki.fi -verkkopalvelua ja se on päivitetty 2.10.2020. Kokemäenjoki -verkkosivu on julkaistu 2010. Sivustoa koskee laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jossa edellytetään verkkopalvelulta saavutettavuutta.

Kokemäenjoen kalakantojen hoitosuunnitelman mukaisesti jokeen istutettiin taimenia.

Kokemäenjoen Lammastenlahteen istutettiin ensimmäinen erä vaellussiikoja.

Vuoden 2019 aikana toutaimen luontaisen lisääntymiseen liittyviä selvityksiä tehtiin Kulo- ja Rautavedellä, Kokemäenjoella ja Loimijoella. Nämä vesistöt ovat olleet toutaimen luontaisia elinalueita. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää toutaimen luontainen lisääntymisen runsautta ja sen vaikutusta toutainkannan ylläpitoon. Samalla kerättiin tietoa siitä, miten laajalla alueella toutaimen lisääntymistä tapahtuu.

Kokemäenjoen vesistöalueen Vesivisio 2050 on pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme nähdä Kokemäenjoen vesistöalueemme ja sen toiminnot: vesivarojen käytön, vesienhoidon, virkistyskäytön ja kalatalouden vuonna 2050.

Kokemäenjoen vesistössä on selvitetty toutaimen luontaista lisääntymistä jo useiden vuosien aijan. Selvitykset ovat kohdentuneet Kokemäenjoen vesistön alimmille järvialtaille, Kulo- ja Rautavedelle, sekä itse Kokemäenjoelle, jotka ovat toutaimen luontaisia elinalueita.

Kokemäenjoen voimalaitosten maksamilla kalatalousmaksuilla hankittiin ankeriaanpoikasia, jotka istutettiin torstaina (15.8.) Kuloveteen ja Tampereen Pyhäjärveen. Kuloveteen istutettiin ankeriaita 2000 kappaletta ja Pyhäjärveen 6000 kappaletta. Istutettavat ankeriaanpoikaset olivat noin 10 cm pituisia ja painoivat noin yhden gramman.