Tiedotteet

Tämä saavutettavuusseloste koskee Kokemäenjoki www.kokemaenjoki.fi -verkkopalvelua ja se on päivitetty 2.10.2020. Kokemäenjoki -verkkosivu on julkaistu 2010. Sivustoa koskee laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jossa edellytetään verkkopalvelulta saavutettavuutta.

Kokemäenjoen kalakantojen hoitosuunnitelman mukaisesti jokeen istutettiin taimenia.

Kokemäenjoen Lammastenlahteen istutettiin ensimmäinen erä vaellussiikoja.

Vuoden 2019 aikana toutaimen luontaisen lisääntymiseen liittyviä selvityksiä tehtiin Kulo- ja Rautavedellä, Kokemäenjoella ja Loimijoella. Nämä vesistöt ovat olleet toutaimen luontaisia elinalueita. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää toutaimen luontainen lisääntymisen runsautta ja sen vaikutusta toutainkannan ylläpitoon. Samalla kerättiin tietoa siitä, miten laajalla alueella toutaimen lisääntymistä tapahtuu.

Kokemäenjoen vesistöalueen Vesivisio 2050 on pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme nähdä Kokemäenjoen vesistöalueemme ja sen toiminnot: vesivarojen käytön, vesienhoidon, virkistyskäytön ja kalatalouden vuonna 2050.

Kokemäenjoen vesistössä on selvitetty toutaimen luontaista lisääntymistä jo useiden vuosien aijan. Selvitykset ovat kohdentuneet Kokemäenjoen vesistön alimmille järvialtaille, Kulo- ja Rautavedelle, sekä itse Kokemäenjoelle, jotka ovat toutaimen luontaisia elinalueita.

Kokemäenjoen voimalaitosten maksamilla kalatalousmaksuilla hankittiin ankeriaanpoikasia, jotka istutettiin torstaina (15.8.) Kuloveteen ja Tampereen Pyhäjärveen. Kuloveteen istutettiin ankeriaita 2000 kappaletta ja Pyhäjärveen 6000 kappaletta. Istutettavat ankeriaanpoikaset olivat noin 10 cm pituisia ja painoivat noin yhden gramman.

Kalaistutuksia toteutetaan Kokemäenjoen kalakantojen hoitosuunnitelman mukaisesti. Järvitaimenen mätiä istutettiin jo maaliskuussa yhteensä 28 000 kpl Sastamalassa sijaitseviin Kokemäenjoen yläosaan laskevaan Kikkelänjokeen ja Rautaveteen laskevaan Rautajokeen. Mäti-istutusten onnistumisesta saadaan tietoja loppukesällä tehtävien koekalastukset avulla.

Vaellussiikojen emokalapyynti onnistui hyvin syksyllä 2018. Emokaloja saatiin pyydettyä yhteensä 248 yksilöä, jotka mädin lypsyn jälkeen vapautettiin takaisin Kokemäenjoen alaosaan.